• Facebook

Puntitus

Puntituksella tarkoitetaan aksentointia ja puntilla aksenttia, jolla korostetaan tahdin painottomia iskualoja jousenkäytön avulla. Viulistit lisäävät jousen painoa ja nopeutta hetkellisesti käsiliikkeen avulla siten, että aksentti kuuluu soitossa nopeana aaltomaisena painotuksena. Puntti tuo soittoon rytmikkyyttä ja poljentoa, ja siitä onkin ollut paljon hyötyä tanssisäestyksessä. Ennen vanhaan hyvin usein tansseja oli säestämässä vain yksi pelimanni, jonka soitto täytyi kuulua tanssijoille. Puntituksen ansiosta tanssijoiden oli helpompi kuulla soiton rytmi, ja näin pysyä samassa tempossa pelimannin kanssa.

 

Esimerkki

  • Suurenna
  • Katso
  • Lataa

Puntin soittaminen melodiakulkujen yhteyteen voi olla aluksi haasteellista. Alla olevat harjoitukset ovat apunasi puntitustyylin löytämisessä. Voit soittaa harjoitukset aloittaen myös G-, A- tai E-kieleltä.

Harjoitus 1

  • Suurenna
  • Katso
  • Lataa

Harjoitus 2

  • Suurenna
  • Katso
  • Lataa

Harjoitus 3

  • Suurenna
  • Katso
  • Lataa

Harjoitus 4

  • Suurenna
  • Katso
  • Lataa

Harjoitus 5

  • Suurenna
  • Katso
  • Lataa

Harjoitus 6

  • Suurenna
  • Katso
  • Lataa

Harjoituksessa numero 6 on nähtävissä jousitustyyli, joka toistuu usein etenkin kaustislaisten pelimannien soitteissa. Puntituksesta esimerkkinä alla oleva Tastulan Kallen polkka mestaripelimanni Johannes Järvelän soittamana. Nuotinnoksen on tehnyt nauhalta Johanneksen poika Mauno Järvelä.

NUOTTI + Video + Ääni (hidas & nopea?)

Tastulan Kallen polkka Johannes Järvelän soittamana on melko haasteellinen soitettava, mutta voit onnistua tehtävässä opetellen sävelmää maltillisesti pienissä osissa hitaalla tempolla.

Puntituksen ei kuitenkaan tarvitse olla yhtä säännöllistä kuin esimerkkipolkassa, sillä kaaritusten ja korukuvioiden ohella myös puntituksen käyttö vaihtelee eri soittokerroilla. Voit siis aluksi harjoitella puntit Johanneksen polkan nuotin mukaisesti, mutta puntituksen istuessa jouseesi, voit myös kokeilla jättää sen välillä pois. Kaaritukset ja puntitus ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Tekniikka osion kaaritus-kohdassa voit harjoitella eri kaaritusvariaatioiden avulla myös puntin oikean iskualan löytämistä.

Valssia soitettaessa korostetaan yleensä tahdin toista ja kolmatta iskua. Tosin jälleen on muistettava muuntelun mahdollisuudet, eli sävelmä- ja pelimannikohtaisia eroja löytyy. Alla esimerkkinä Markun Joonaan valssin alkutahdit, jossa ylemmällä nuottiviivastolla on sävelmän nuottikuva perusmuotoisena ja alemmalta viivastolta löydät lisäksi puntitukset, jotka toteuttamalla saat valssipoljentoon rytmikkyyttä. Kuuntele ja katsele videolta ennen harjoittelua valssin poljentoa. Harjoituksen kaaritustapa ei mallinna suoraan kenenkään keskipohjalaisen pelimannin soittotyyliä, mutta on kuitenkin keskipohjalaisittain tyylipuhdas vaihtoehto kyseiseen sävelmään.

Harjoitus 7

  • Suurenna
  • Lataa

 

Valssimelodioissa voi myös olla pidempiä, jopa koko tahdin mittaisia kaarituksia. Tällöin puntitus tehdään samalla jousenvedolla kahdesti. Tästä jousitustavasta käytetään muun muassa termiä keinujousi. Termi kuvaa hyvin jousikäden liikesarjaa, sillä puntti syntyy jousikäden painoa ja nopeutta hetkellisesti lisäämällä.

Valssimelodia

Alla on esimerkkinä kahden puntin käytöstä samalla jousen vedolla Friiti Ojalan häävalssin alkutahdit aksenteilla ja ilman nuotinnettuna. Katsele ja kuuntele esimerkki videolta ennen omaa harjoittelua, sillä puntitus on paljon yksinkertaisempi toteuttaa kuuntelemisen kautta kuin nuotista katsottuna.

Friitti Ojalan häävalssin alkutahdit