• Facebook

Kaaritukset

Tyypillisiä kaaritustapoja pelimannimusiikissa on niin paljon kuin on pelimannejakin. Toisin sanoen yhdessä soitettaessa kaaritusten yhteneväisyys soittajien kesken ei ole oleellista. Jos kuitenkaan et aikaisemmin ole soittanut kansanmusiikkia, on hyvä aluksi harjoitella muutamia kaaritustapoja. Alla on esimerkkejä eri tanssilajeihin sopivista kaaritustavoista. Katso myös videoesimerkit! Kun jousestasi alkaa irrota alla olevia esimerkkejä, voit vapaasti soveltaa oppimaasi perinnepankin sävelmistöön. Pääperiaate on se, että osien alut lähdetään aina vetojousella, ellei osa ala kohotahdilla.

Tämän osion esimerkeissä on otantoja eri pelimannien tyyleistä, eli kyseiset kaaritukset eivät ole suoraan yhdistettävissä kehenkään tiettyyn pelimanniin. Puntitusta voit kokeilla lisätä soittoosi sen jälkeen, kun kaaritukset alkavat sujua. Esimerkiksi harjoituksessa numero kaksi korostukset saattaa olla jopa avuksi jousen suunnanvaihdosten hahmottamisessa. Siinä jousen suunta vaihtuu siis aina puntin jälkeen.

Harjoitus 1

Tyypillistä pelimannifraseerausta on samaan aika-arvoon kirjoitettujen nuottien soittaminen erimittaisina. Kaksi peräkkäistä kahdeksasosanuottia soitetaan usein siten, että ensimmäinen on toista lyhyempi.

Kuuntele ja soita ensin pelkkiä kahdeksasosanuotteja, kunnes saat ne kuulostamaan äänitteen kaltaisilta. Kun kahdeksasosanuottien fraseeraus sujuu, voit siirtyä soittamaan Kolan Oskan polkan alkutahteja alemman nuottiviivaston mukaisesti.

  • Suurenna
  • Lataa

 

  • Suurenna
  • Lataa

Täältä voit kuunnella harjoituksissa esimerkkisävelmänä käytetyn Kolan Oskan polkan kokonaan.

Harjoitus 2

Toisessa esimerkissä harjoitellaan sotiisin fraseerausta. Sotiisia soitettaessa kuudestoistaosanuotit muuntuvat monen mittaisiksi pelimannista ja sävelmästä riippuen. Esimerkkisävelminä harjoituksissa ovat perinnepankista löytyvät sävelmät; Hakolan sotiisi ja Maalarin Franssin sotiisi Konsta Jylhän fraseerauksella, sekä Vaarin sotiisi Johannes Järvelän tyyliin.

 

Hakolan sotiisi

  • Suurenna
  • Lataa

 

Maalarin Franssin sotiisi

  • Suurenna
  • Lataa

 

Vaarin sotiisi

Synkooppijousituksessa painotetaan kaaren viimeistä säveltä ja erikseen soitettavissa 1/16-kuvioissa aksentoidaan vetojouselle osuvia säveliä. Siitä johtuen äänet eivät ole yhtä pitkiä, vaan painolliset nuotit lyhenevät ja painottomat pitenevät.

  • Suurenna
  • Lataa

Johannes Järvelän versio Vaarin sotiisista löytyy kokonaisuudessaan sävelmäpankista.

Harjoitus 3

Synkooppijousituksessa kaari alkaa tahdin painottomalta iskualalta ja sitoo sen seuraavaan iskualaan. Tätä kahden sävelen kaaritusta käyttäessä painotetaan yleensä kaaren viimeistä säveltä, eli puntti osuu tässä jousitustavassa poikkeuksellisesti tahdin painollisille iskualoille. Synkooppijousitus on hyvä esimerkki siitä, että sävelmän kaaritukset ja puntitus ovat toisistaan riippuvaisia.

Synkooppikaaritusta käytetään varsinkin polkissa ja kaustislaisessa silia valssissa, mutta sitä voi soveltaa myös muihin tanssilajeihin.

Soita äänitteen mukana ensin ylempää nuottirivistöä ja siirry sen jälkeen Kolan Oskan polkan ensi tahteihin alemmalle nuottiviivalle.

  • Suurenna
  • Lataa

  • Suurenna
  • Lataa

Harjoitus 4

Kolmen sävelen kaarituksissa puntti tehdään yleensä kaaren viimeiselle sävelelle. Alla esimerkkeinä polkan lisäksi puntitus-osiossa tutuksi tullut Markun Joonaan valssi tällä kertaa Johannes Järvelän kaarituksia mukaillen. Siinä kolmen sävelen kaaritusta käytetään ennen ja jälkeen synkooppijousitusta.

  • Suurenna
  • Lataa

  • Suurenna
  • Lataa

Sävelmiä soittaessaan pelimannit vuorottelevat eri kaaritusvaihtoehtoja pyrkien kuitenkin yleensä osien alkuun vetojousella. Joskus kaaritukset eivät kuitenkaan johda vetojouselle, ja tällöin osa aloitetaan työntöjousella, mutta käännetään jousen suunta mahdollisuuksien mukaan kaaritusten avulla ”oikein päin”.