• Facebook

Muuntelu

Kansanmusiikin soittamiseen kuuluu oleellisesti myös muuntelu. Muuntelua voi hyödyntää melodiassa, rytmiikassa ja sävelmien rakenteissa, sekä esimerkiksi sointukuluissa. Kaustislaisessa/keskipohjalaisessa viuluperinteessä muuntelu on ollut melko vähäistä ja se on keskittynyt lähinnä jousitusten variointiin. Syynä muuntelun vähäisyyteen saattaa olla se, että täkäläiset yhtyeet pitivät yleensä sisällään useita melodiasoittajia sekä yhden harmonin soittajan ja kontrabasistin. Usean melodiasoittajan erilaiset muunnelmat eivät välttämättä kuulostaneet hyvältä päällekkäin soitettuina.

Pelimannit ovat kuitenkin soittaneet samoja sävelmiä hieman eri melodiakuluilla johtuen korvakuuloperinteen vaikutuksesta. Ennen soittajilla ei ollut mahdollisuuksia/taitoa tallentaa opittuja sävelmiä nuotille tai nauhalle, ja tällöin muistinvarainen melodia saattoi muuttua pelimannin mielessä sävelmän oppimisen jälkeen. Vielä tänäkin päivänä esimerkiksi Kaustisen Kirkonkylällä soitetaan joitain perinnesävelmiä eri tavoin kuin vaikkapa Järvelän kylällä. Muunnelmat ovat siis säilyneet, vaikka nykyään muistinvaraisen korvakuulosoiton ovat korvanneet nuottikirjoitus ja sävelmien tallennus äänitteille.

 

 

Harjoitus 1

Soita ensin ylimmän nuottiviivaston melodia tutuksi, ja lähde sen jälkeen kokeilemaan muunnelmia. Kokeile myös millaisia muunnelmia omasta soitostasi irtoaa! Esimerkkisävelmänä Kokkolalaisen viulistin Leander Hongan soittama Penningpolska. Muunnelmat Elina Havia.

  • Suurenna
  • Katso
  • Lataa

Harjoitus 2

Esimerkkisävelmänä kaustislainen flikuleeri Johannes Järvelän ja Konsta Jylhän soittamina.

  • Suurenna
  • Katso
  • Lataa