• Facebook

Kalevalamitalla

Tuutulaulut

Huis sika metsään

SKVR XI / 170. Veteli. Salmela Alfred, n. 2. -14.

Huus sika meshän, Lapselle marijoja noutahan, Sinisellä sissillä, Punasella pussilla, 5 Karvasella kassilla.

 

SKVR XI / 171. Halsua. Vuorela T, n. 99. -32.

Huus sika meshän, Tule jouluks kotia, Tuo lapsille paljon marjoja, Punasella pussilla, 5 Sinisellä sissillä, Karvasella kassilla.

 

SKVR XI / 172. Lestijärvi. Vuorela T, n. 64. -32.

Huis sika mehtän perään, Tule sitte kun laps herää, Tuo lapselle marjoja, Sinisellä sissillä, 5 Punasella pussilla, Häntäs alla vakkasessa!

 

SKVR XI / 173. Lestijärvi. Vuorela T, n. 29. -32.

Sian loru. Huis sika mehtään, Tuo lapsille marjoja, Punasella pussilla, Sinisellä säkillä, 5 Vanhan ämmän vanttuulla.

 

SKVR XI / 174. Kaustinen. Luukko F. A, n. 154. -32.

Tuutulaulu. Huis sika messähän, Tule huomenna kotiin, Tuo lapselle marjoja Sinisellä sissisellä, 5 Punasella pussisella, Karvasella kassisella, Tuopi lapselle marjoja. Tuuti mun vauvani nukkumaan Unta sokurin makiaa.

 

SKVR XI / 175. Kaustinen. Luukko F. A, n. 152. -32.

Huus sika messähän, Lapsille marjoja nouthan Sinisellä sissillä, Punasella pussilla. 5 Ei saa tulla Hännän Kaija, Eikä Lumppion Erkin Maija.

 

 

Nuku nuku nurmilintu

SKVR XI / 85. Perho. Paulaharju Jenny, n. 10145. -28.

Tialan tummu. Kehtolaulu. Nuku nuku, nurmilintu, Väsy väsy, västäräkki, Tee pellolle pesäsi, Karvakalliolle kartanosi, 5 Kyllä sieltä Herra herättää, Koivunoksa virvoittaa.

 

SKVR XI / 86. Veteli. Salmela Alfred, n. 3. -14.

Nuku nuku, nurmilintu, Väsy väsy, västäräkki, Tee pesä pellolle, Kalliolle kartanos.

 

SKVR XI / 87. Halsua. Vuorela T, n. 88. -32.

Nuku, nurmilintu, Väsy väsy, västäräkki, Tee pesäs pellolle, Ja talos kalliolle.

 

SKVR XI / 88. Kaustinen. Luukko F. A, n. 151 -32.

Tuutulaulu. Nuku nuku, nurmilintu, Väsy väsy, västäräkki, Tee pesäsi pellolle, Kartanosi kalliolle. 5 Kyllä Herra herättää, Vitsanvarpu virvoittaa, Koivunoksa oikasee. Kaiki lapset kuolkohon, Hän yksin jääköhön, 10 Pikku lintu virren veisakkohon, Harakka hauran kaivakohon.

 

SKVR XI / 89. Kälviä. Tikanoja Eevi, n. 19. -21 22.

Nuku nuku, nurmilintu, Väsy väsy, västäräkki. Kyllä Herra herättääpi, Vitsan varpu virvoittaapi.

 

SKVR XI / 2529. Veteli. Aspelin J. R, Suomi II 8, s. 7. -1870.

Lapsia nukuttaissa lauletaan. Nuku nuku, nurmilintu, Väsy väsy, västäräkki, Tee pellolle pesäs, Kartanos kalliolle!

 

 

Piis piis pikkusta lasta

SKVR XI / 94. Veteli. Salmela Alfred, n. 5. -14.

Piis piis pikkuista lasta, Lapsen pää on taikinasta, Silimät hampun siemenistä, Nenä pienestä luusta, 5 Hamphaat kissan suusta.

 

SKVR XI / 95. Halsua. Luukko F. A, n. 203. -32.

Tuutulaulu. Piis piis pikkusta lasta, Lapsen pää on taikinasta, Silimät hampun siemenistä, Tukka pellavan rohtimista.

 

SKVR XI / 96. Kaustinen. Vuorela T, n. 161. -32.

Piis piis pikkusta lasta, Lapsen pää on taikinasta, Korvat tuohen käppyristä, Silmät porkkanoista.

 

SKVR XI / 97. Kälviä. Tikanoja Eevi, n. 20. -21 22.

Piis piis pikkusta lasta, Lapsen pää on taikinasta, Silmät hampun siemenistä, Korvat vanhoista pohtimen nurkista.

 

SKVR XI / 178. Veteli. Salmela Alfred, n. 4. -14.

Piis piis pikkusta lasta, Ettäse kasvais suureks, Sitte se menis lamphaan paimenheen Ja istuis kiven juureen.

 

SKVR XI / 179. Halsua. Luukko F. A, n. 209. -32.

Tuutulaulu. Pium paum pikkusta lasta, Että se kasvas suureksi, Sitten se menee lammaskarjaan Ja istuu kiven juures.

 

SKVR XI / 196. Halsua. Vuorela T, n. 89. -32.

Piis piis pientä lasta, Pienen kakun eestä, Jos ei kakkua leivota, Niin antaa lullun seistä.

 

SKVR XI / 197. Kälviä. Tikanoja Eevi, n. 21. -21 22.

Piis piis, pikku-Matti, Tuleeko Matista pappi, Lukkari vai kirkkoväärti?

 

 

Pium paum papinkello

SKVR XI / 108. Halsua. Vuorela T, n. 86. -32.

Pium paum, papinkello, Lestin lukkarin lehemän kello, Lampin muorin lampaan kello, Kivijärven kirkonkello. 5 Kaikki lapset kuolkoon, Matti eloon jääköön!

 

SKVR XI / 109. Halsua. Vuorela T, n. 90. -32.

Pium paum, papin kello, Lukkarin lesken lehemänkello, Pikkutytön (-pojan) plakkari kello.

 

SKVR XI / 110. Halsua. Vuorela T, n. 91. -32.

Pium paum, papinkellot, Kirkonkellot huutaa: Tuokaa tänne pikkutyttö, Tääll' on paljon muita.

 

SKVR XI / 111. Halsua. Vuorela T, n. 102. -32.

Pium paum, papinkellot, Lukkarin lesken lehemän kellot, Kivijärven kirkonkellot, Lestiläisten lehemän kellot, 5 Lampilaisten lamphan kellot.

 

SKVR XI / 112. Halsua. Luukko F. A, n. 205. -32.

Pium paum, papin kello, Lukkarin lesken lehemän kello, Kivijärven kirkonkello, Halsualaisten karjankellot.

 

SKVR XI / 113. Lestijärvi. Vuorela T, n. 6. -32.

Lapsen laulu. Pium paum, papinkello, Kivijärven kirkonkello, Lestin Liisan lehemänkello, Lampin Maijan lampaan kello, 5 Möyrylän muorin siankello, Mäen tummun pukin kello, Tuvan tummun kelekan kello.

 

SKVR XI / 114. Lestijärvi. Vuorela T, n. 57. -32.

Pium paum, papin kello, Kivijärven kirkonkello, Lampin tummun lampaan kello, Sievin tummun sian kello.

 

SKVR XI / 115. Kaustinen. Vuorela T, n. 160. -32.

Pium paum, papinkello, Lukkarin lesken lehemän kello, Lamppilaisten lamphan kello, Lestiläisten lehemän kello, 5 Kivijärven kirkonkello.

 

SKVR XI / 2536. Perho. Linna n. 47. -24.

Pium paum, papinkello, Lukkarin lesken lehmän kello, Oikarin Erkin oriin kello, Kivijärven kirkonkello, 5 Toisen talon tamman kello.

 

 

Tuuti lullaa lasta

SKVR XI / 2566. Perho. Linna n. 29 -24.

Tuuti lullaa lasta, Tummu tuli vastaan, Keppi kädessä, Kontti selässä, 5 Pyyteli konttiin lasta.

 

SKVR XI / 2567. Perho. Linna n. 35. -24.

Aa lullin lasta, Faderkummi vastaa: Sinisukka, kapu kenkä, Muori piiskaa lasta.

 

SKVR XI / 2585. Perho. Linna n. 34. -24.

Aa lullin lasta, Vingerporia vastaan, Herran terttu, Kullan nuppu, 5 Sokeritoppi ja teijaa.

 

SKVR XI / 2586. Perho. Linna n. 75. -24.

Lasta nukuttaessa. Minäpä laulan lapselleni, Kellekäpäs muille? Laulaapa taivaan pienet linnut Lahonneille puille.

 

 

Tuu tuu tupakkirulla

SKVR XI / 377. Veteli. Salmela Alfred, n. 6. -14.

Tuit tuit, tupakkirulla, Mistäs tiesit tänne tulla? Tietäpitkin tipotella, Järven jäätä jäpötellä. 5 Täälläpä sinua tarvitaan, Piipun kanssa poltetaan.

 

SKVR XI / 378. Halsua. Vuorela T, n. 85. -32.

Tui tui, tupakkirullaa, Mistäs tiesit tänne tulla? Tietä pitkin tepotella, Maata myöden kapotella.

 

SKVR XI / 379. Halsua. Vuorela T, n. 103. -32.

Tuu tuu, tupakkirullaa, Mistäs tiesit tänne tulla? Täälläpä sinua tarvittihin, Piipun kanssa polttamahan. 5 Tietä myöten tipotella, Taivasta myöten tapotella.

 

SKVR XI / 380. Lestijärvi. Vuorela T, n. 18. -32.

Tui tui, tupakkirullaa, Mistäs tiesit tänne tulla? Tietä pitkin tiesin tulla. Mitä tänne tekemään? 5 Viikateita takomaan. Mitä niillä viikateilla? Lampaille heiniä. Mitä niillä lampailla? Lapsille vaatetta. 10 Mitä niillä lapsilla? Lastuja poimimaan. Mitä niillä lastuilla? Uunia lämmittämään. Mitä sillä uunilla? 15 Kukkoja paistamaan. Mitä niillä kukoilla? Herroille ruokaa. Mitä niillä herroilla? Hevosia vaihettaan. 20 Mitä niillä hevosilla? Kirkkoon ajetaan. Muut meni kirkkoon, Minä menin kans. Ja kellonlierittäjä löi minua korvalle, 25 Että minä menin puolipyörryksiin. Ja minä huusin: Tuo, hyvä herra, minun lakkini, Joka on niklalla Nakkalla neulottu 30 Ja kärväsen siivellä paikattu.

 

SKVR XI / 381. Kaustinen. Vuorela T, n. 159. -32.

Tuu tuu, tupakkirulla, Mistäs tiesit tänne tulla? Tietä pitkin tiputella, Aitoviertä astuskella.

 

SKVR XI / 2643. Perho. Linna n. 22. -24.

Tpr tpr, tupakki rulla, Mistäs tiesit tänne tulla? Tietä myöten tipottelin, Kangasta myöten kapottelin. 5 Missä niin kauan viivyit? Taivaassa. Mitä siellä tekemässä? Jumalan lehmiä lypsämässä. Mitkä niiden nimet oli? 10 Iitami, Aatami, suutari, raatari, Teeppäs mulle mustat kengät. Että pääsen Ouluun kouluun. Koijaritten kouluun, Joss' on päivät paremmat 15 Kuin Haapajärven joulu.

 

SKVR XI / 2644. Perho. Linna n. 23. -24.

Tpr tpr, tupakki rulla, Mistäs tiesit tänne tulla? Pappilan pihoja pitkin. Koira se puri pojan jalan, 5 Poika meni tätilään, Täti leipoi suuren kaakun, Pani paljon voita päälle. Pukki se putos kaivoon. Missä meidän emätummu? 10 Kellarissa kiven alla. Mitä siellä tekemässä? Silkki kangasta sitomassa, Ruunun kangasta rupeamassa, *Puurokupin puohtimessa *, 15 Avain aitan kynnysalla, Tule Rekonen syömään!

 

 

Muut kehtolaulut

SKVR XI / 130. Halsua. Vuorela T, n. 84. -32.

Nukku-Matti uuninpäällä Kysyy onko lasta? Onpa meillä Pikku-Matti Lullussa nukkumassa.

 

SKVR XI / 131. Halsua. Vuorela T, n. 101. -32.

Nuku nuku, lapsi, Uni-Jukka tulee uunin päältä, Nahka-Matti penkin päästä, Noppaa lasta silimän päälle.

 

SKVR XI / 132. Kaustinen. Luukko F. A, n. 156. -32.

Tuutulaulu. Uni tulee uunin päältä, Unen poika porstuasta: Onko lapsi kätkyessä, Onko peittoin sisässä?

 

SKVR XI / 145. Kälviä. Tikanoja Eevi, n. 18. -21 22.

Tuuti lasta tuonelahan, Tuonen kirkon kammiohon, Pitkäpaitaisten parihin, Home suien huonehese.

 

SKVR XI / 191. Halsua. Luukko F. A, n. 193. -32.

Tuutulaulu. Isää ei oo kotona, Kallen kilikit heilaa; Isä on menny niitylle, Kallen kilikit heilaa.

 

SKVR XI / 194. Halsua. Luukko F. A, n. 191. -32.

Kehtolaulu. Nuku nuku, lapseni, pöö, Äitin kikki on kaukana, pöö.

 

SKVR XI / 209. Halsua. Luukko F. A, n. 204. -32.

Kehtolaulu. Tuurin luurin lupukka, Eikö se kolipää nukukkaa.

 

SKVR XI / 357. Kaustinen. Luukko F. A, n. 153. -32.

Onkos teitillä niinkuin meitillä?#1 Meitillä on kuin herroilla: Karhunnahka portin päällä, - - - Meitillä on kuin herroilla.
#1 Kk:ssa otsikkona: tuutulaulu

 

SKVR XI /2540. Perho. Linna n. 26. -24.

Uni-Matti uuninpäältä, Uni-äijän poika, Nappaa lasta silmän päälle, Ettei uni voita.

 

SKVR XI / 2564. Perho. Linna n. 28. -24.

Tii tii tikan poika Teki tielle nauriin, Tulipa paha paimenpoika Ja söi sen lapsen nauriin.

 

SKVR XI / 2582. Perho. Linna n. 27. -24.

Tuuti lasta nukkumaan Sen pienen kaakun eestä, Jos ei kaakkua leivota, Niin antaa lullun seista.

 

SKVR XI / 2583. Perho. Linna n. 31. -24.

Pium paum paukkaa, Jänis metsässä laukkaa, Kultakellot kaulassa Hopeaisessa nauhassa.

 

SKVR XI / 2584. Perho. Linna n. 32. -24.

Hussan pissan, pikkusta lasta, Mikä tuolla lapsella lienee, Liekö nuo ämmät säikötelleet Kylän kylpytiellä?

 

 

Lasten köröttely- ja leikkilaulut

Körö körö kirkkoon

SKVR XI / 71. Veteli. Koskimies Ilta, n. 13. -99.

Etelä-Pohjanmaan Kotiseutu yhdistys. Körö körö kirkkoon, Papin muorin penkkiin, Ruskialla ruunalla, Valkosella varsalla, 5 Hopeella helmellä, Puolukka polvella, Laka lakki päässä. Poikkee sieltä tätilään, Täti kakun leipoo, 10 Kukko puuron keittää, Kana maidon lämmittää, Pikku lintu lusikat pesee, Harakka kauhan kantaa, Varis vieraat vastaan ottaa, 15 Kettu kellot soittaa, Matti maahan pannaan.

 

SKVR XI / 72. Halsua. Vuorela T, n. 87. -32.

Körö körö kirkkoon, Papinmuorin penkkiin, Ruskialla ruunalla, Valakosella varsalla, 5 Herasilimä hevosella, Konttipää koiralla, Laukkupää lampaalla.

 

SKVR XI / 73. Halsua. Vuorela T, n. 100. -32.

Körö körö kirkolle menhän, Ruskialla ruunalla, Valakialla varsalla, Herasilimä hevosella, 5 Lakkipäisellä lamphalla; Kaikki lapset kaaphin.

 

SKVR XI / 74. Lestijärvi. Vuorela T, n. 56. -32.

Körö körö könnää, Riis rääs rännää, Kirkolle mennään, Pappilan muorin paraaseen penkkiin!

 

SKVR XI / 75. Lestijärvi. Vuorela T, n. 62. -32.

Körö körö könnään, Kirkolle mennään, Ruskialla ruunalla, Valakialla varsalla, 5 Herasilimä hevosella, Kolipää koiralla, Papin muorin penkkiin.

 

SKVR XI / 76. Kaustinen. Vuorela T, n. 143. -32.

Körö körö kirkkohon, Papin muorin penkkihin, Ruskialla ruunalla, Valakialla varsalla, 5 Kolipäällä koiralla.

 

SKVR XI / 2523. Perho. Linna n. 76. -34.

Körö körö kirkkoon, Papin muorin penkkiin, Ruskealla ruunalla, Valkosella varsalla, 5 Sinisellä sirkalla, Keltasella kelkalla, Herasilmä hevosella.

 

 

Entten tentten ja muita leikkiloruja

SKVR XI / 414. Veteli. Koskimies Ilta, n. 9. -99.

Etelä-Pohjanmaan Kotiseutuyhdistys. Meidän pienet kanan pojat Menivät herrastalon laron alle, Tekivät siellä paljon pahaa. Harmaa hevonen, 5 Satulat seljäsä, Saaphat jalasa. Kiis käsi koukhun, Mene oven loukhon.

 

SKVR XI / 415. Veteli. Salmela Alfred, n. 55. -14.

?Meidän pienet kananpojat. Lapset asettuvat ympyrään, asettavat kukin yhden sormensa vieretysten määräämäänsä paikkaan. Yksi alkaa lukea seuraavaa, samalla joka sanan aikana järjestyksessä koskettaa kunkin sormea. Meirän pienet Kanan pojat Menivät kerran Yhden herras talon 5 Laron alle ja Tekivät siellä Paljon pahaa. Harmaa hevonen Satulat selijäsä, 10 Saaphaat jalasa. Kiis käsi koukkuun, Mene oven loukkoon.

 

SKVR XI / 427. Kaustinen. Vuorela T, n. 145. -32.

Entten tentten, Teijula mentten, Liivet sakset Lammen luo; 5 Akka hyppäs avantoon, Ukko huusi, pois!#1
#1 Sama: Luukko F. A, n. 148. -32. Kaustinen. 

 

SKVR XI / 2658. Perho. Linna n. 60. -24.

Äpylin päpylin, piian mamma, Sotamies souteli vetten päällä, Tuuli tuuli, laiva lähti, Samuli itki, Saara kuuli, 5 Saara erkani itkun kans, pois!

 

 

Paka paka pullaa

SKVR XI / 344. Halsua. Luukko F. A, n. 194. -32.

Paka, paka pullaa, Visveli villaa, Leivo pikku kakkusia Pikkupojan suukhun.

 

SKVR XI / 345. Kälviä. Tikanoja Eevi, n. 22. -21 22.

Paka, paka pullaa, Leksmeri millaa, Pane voita välihin, Kaikki pikkusuuhun.

 

SKVR XI / 2626. Perho. Linna n. 41. -24.

Lapset käsin leipoessaan nokevat sanan kullekin lyönnille: Leivo, leivo lepposia, Kalamiehen kapposia, Linnan lasten lipposia, Pistä pikku suukkoon!

 

 

Nimi-, lasku- ja muita ketjuloruja

SKVR XI / 311. Veteli. Koskimies Ilta, n. 14. -99.

Etelä-Pohjanmaan Kotiseutuyhdistys. Kello yks, kana kyps. Kello kaks, kanan laps. Kello kolme, konin polvi. Kello neljä, neulan silmä. 5 Kello viis, vitomaan. Kello kuus, kutomaan. Kello seittemän, seppä pajaan. Kello kaheksan, kana navettaan. Kello yheksän, ylisänkhyn. 10 Kello kymmenen, kynttilä pöydälle.

 

SKVR XI / 312. Veteli. Salmela Alfred, n. 8. -14.

Kello yks, muna kyps. Kello kaks, kanan laps. Kello kolome, konin polovi. Kello nelijä, neulansilimä. 5 Kello viis, vitahan. Kello kuus, kutohan. Kello seittemän, seppä pajhan. Kello kaheksan, kaupan Vappu. Kello yheksän, ylisen kymmen. 10 Kello kymmenen, kynttilä pöydälle.

 

SKVR XI / 388. Perho. Reinius n. 47. -52.

Mikä tuli? Mikko kuoli. Jäikö monta lasta? Kymmenen. 5 Mikä niien nimi oli? Yksi pukki, Toinen pässi, Kolmas kotaklemetsi, Neljäs nekka niemen päästä, 10 Vii'es villi keisarilta, Kuu'es kurki kärpälästä, Seittemäs sepän emäntä, Kaheksas kauppa Lassi, Yheksäs yrkki tummunki, 15 Kymmenes kyyrä Anna.

 

SKVR XI / 444. Lestijärvi. Vuorela T, n. 22. -32.

Antin loru. Antti tantti, karvajalka, Ampu hiiren aitan alta, Söi sen iliman keittämätä ja paistamata.

 

SKVR XI / 448. Veteli. Salmela Alfred, n. 54. -14.

Erkki, Erkki eroliina, Otti pierun kiini, Kääri sen kovalle kerälle, Viskas rytiperälle, 5 Vei sitten Vaasan linhan, Sai siittä hyvän hinnan. Osti komian orhin, Jonka p-e pani Lorin larin.

 

SKVR XI / 449. Lestijärvi. Vuorela T, n. 21. -32.

Erkin loru. Erkki eroliini, Otti pierun kiinni, Meni Peeterporiin, Osti mustan oriin, 5 Jonka p-e pani - lorin lorin.

 

SKVR XI / 458. Halsua. Luukko F. A, n. 197. -32.

Ookkos nähäny meirän Jussia Tuolla oja-niitussa, Jollon liipu perässä, Turvakeppi käressä 5 Ja kessunnuppeja piipussa.

 

SKVR XI / 459. Lestijärvi. Vuorela T, n. 31. -32.

[Kaija.] Kaija karkas, P-e parkas, Tuohta kiskas, Vettä viskas, 5 Nakka alas mäen männikköön.

 

SKVR XI / 460. Lestijärvi. Vuorela T, n. 33. -32.

Kaijan loru. Kaija kaivoon putos, Toinen Kaija päältä kahto, Kolmas kotiin juoksi, Neljäs nevaan putos, 5 Viides viisikkoon, Kuudes kuusikkoon, Seitsemäs seipään nenään, Kaheksas kannikkoon, Yheksäs ympäri kylää, 10 Kymmenes kylän kynnykselle.

 

SKVR XI / 461. Lestijärvi. Vuorela T, n. 23. -32.

Liisan loru. Lill lill lill, Liisa-tyttö, Lall lall lall, Lassin Kaisa, Kuperikki, Hertta-Maija.

 

SKVR XI / 464. Lestijärvi. Vuorela T, n. 20. -32.

Maijan loru. Maija maikko, Suomen saikko, Pikip-e piimäleili.

SKVR XI / 474. Lestijärvi. Vuorela T, n. 32. -32.

Matin loru. Matti maali, Kylymä kaali, Porsaan huuli, Pohoja-tuuli. 5 Matti maahan mätkättiin, Suolet suuhun sotkettiin, P-e puuhun pinnattiin, Järven jäähän jännättiin.

 

SKVR XI / 478. Veteli. Salmela Alfred, n. 9. -14.

Yksi yrtti, toinen tartti, Kolmas kotipitäjä, Neljäs niekka niemen päässä, Viires virkka Savossa, 5 Kuures kurppa kärpälässä, Seitsemäs sepän emäntä, Kaheksas kaupan Vappu, Yheksäs ylisen kerta, Kyyrä akka isse kymmenes.

 

SKVR XI / 479. Kaustinen. Luukko F. A, n. 157. -32.

Yks Yrtti Niemiläinen, Toinen Torku Laurikainen, Kolmas Koskelta Juhanni, Neljäs neiti Niemen päästä, 5 Viires Tillikka Savosta, Kuures Kurki Kärkeläinen, Seitsemäs Sepän emäntä, Kahreksas Kanninkin rouva, Yhreksäsä Ylisten Kelttu, 10 Akka Kyyrö kymmenes.

 

SKVR XI / 490. Perho? Paulaharju S, Suomenselän vierillä, s. 59. -1930.

Kivijärven Kinnuset, Saarijärven Hänniset, Karstulan Noposet, Perhon Jylhäset, 5 Oinoskylän Rupiset Pittäis panna yhteen nuoraan Ja heittää järveen.

 

SKVR XI / 491. Perho. Paulaharju S, Suomenselän vieriltä, s. 62. -1930.

Kiviahoss' on kivet kovat, Rajalassa rajat omat, Kalamiehessä emäntä perso, Hokkasenahoss' on ovet auki, 5 Kukko-Heikillä puupelti, Ruisaholl' on miesten lukko, Iisakill' on musta ukko, Sepällä vain norsia syyään, Jokelan akall' on ränkkämylly, 10 Järvenpääss' on ikkunat veheriäiset, Tampparilla tampit hyppää, Lintulahesta herrat tykkää, Mäntyniemellä kunnon ukko, Lautakankaalla poikain pesä, 15 Leppälässä vävynpaikka, Oikarilla ohria myyään, Äijälässä petäistä syyään.

 

SKVR XI / 492. Veteli. Salmela Alfred, n. 7. -14.

Asiaa Alaperhin, Saispa käyrä Saaresakin, Hartahasti Harijulla, Yritti vielä Ylitalolle, 5 Uimalla Urelletalolle, Keviästi Keskitalolle, Laiskasti Lassilhan, Mielhuisesti Mikkolhan, Mahtoi käydä Matin tuvasa, 10 Lupas tulla Lukkarille, Kapasi Kanknaanrannalle, Hakipa vielä Hannilan Antin.

 

SKVR XI / 493. Veteli. Salmela Alfred, n. 53. -14.

Tätä hokivat lapset ilman mitäkään tarkoitusta. Virstan verta Vinnilään, Saman verta Salamelaan, Kotkahus Koululle, Lötkähys Löijjälle, 5 Rytkähys Rytiniemhen, Ahavenen uimus Asukankhaaseen, Nätti matka Mattilhan, Hupanen Huhtasaarhen, Titkahus Tillikhan, 10 Napsahus Nalikhan, Napulassa napsis.

 

SKVR XI / 501. Perho? Paulaharju S, Suomenselän vieriltä, s. 177. -1930.

Hentrikki neljännellä, Paavali viijennellä, Kynttilä kuuvennella.

 

SKVR XI / 502. Perho? Paulaharju S, Suomenselän vieriltä, s. 177. -1930.

Kynttilästä kolme Mattiin, Matista neljä Mariaan, Mariasta viisi Vappuun, Vapusta neljä Urpoon, 5 Siitä neljä Jaakkoon, Jaakosta neljä Pertteliin, Perttelistä viisi Mikkeliin, Mikkelistä viisi köyriin, Köyristä seihtemän jouluun.

 

SKVR XI / 508. Perho? Paulaharju S, Suomenselän vieriltä, s. 132. -1930.

Katti kaksi, Koira kolme, Neito neljä, Vinkuva viisi, 5 Määkyvä kuusi, Vihtakaula emäntineen [- -] Ja hevonen niin paljo vailla vuuesta, Kuinka kenkä on auki.

 

SKVR XI / 1175. Perho. Taittonen, Mustakirja, s. 22. Suomi IV 6. -1908.

Ähky Taautin Ähky Poika Äimäröinen po- ika toinen Toimoroinen kol- mas kowan Nokinen sysi- Puista Synnytetty Pantu r. 5 aidan packuloista Koiwun kuorista kottu Minä otan ko koltakourat Hakolda harot timet linnulda lihan Pitimet Jollama Konnan ko . . . 10 kouristelen Kiwerömmät on mulla kynnet kynned kun on kynned Ilwexellä Koweram Madon Mulla Kourad kun on Kourad kontijolla Jo 15 llama Connan Koriotelen. walkijansans

 

SKVR XI / 1176. Perho. Taittonen, Mustakirja, s. 23. Suomi IV 6. -1908.

Ähky Poika Äimäröinen Poika Toinen doimoroi nen Kolmas Kowan No kinen Sysi Puista Synn 5 ytetty Panturaidan Pac kuloista Koiwun kuoris ta kottu Minä otan koko lta kourat Hakolta haro ttimet linnuldalihan Pitim 10 et Jollama Konnan ko uristelen Kiwerämmäd on Mulla kynned kynne d kun on kynned Ilvex ellä Kowerammad on Mu 15 lla kourad kun on kourad kon tijolla Jollama Konnan kor is.

 

SKVR XI / 1261. Perho. Krohn n. 388 a. -84.

Matti Möttönen, 23 v. Hörhöläinen, hiien lintu, Elä huoli minusta Enemmän kun Jumala; Toisin tiesit, väärin vannoit 5 Ja helvettiin jouvut.

 

SKVR XI / 1262. Perho. Paulaharju S, n. 8101. -28.

Rotmo. Väinö Mäkelä, 25 v. Hörhöläinen, hiien höyhen#1, Toisin tiesit, väärin vannoit, Helvetissä heräsit. ?#1 Kk:ssa on otsikkona: Ampiaisen (mettiäisen) luku

 

SKVR XI / 2612. Perho. Linna n. 11. -24.

Ensimäinen enkeli, Toinen tohtori, Kolmas kontinkantaja, Neljäs neulansilmä, 5 Viides villalakki, Kuudes kultanuppi, Seitsemäs sepän emäntä, Kahdeksas kananhoitaja. Yhdeksäs ympärileikkaaja, 10 Kymmenes veräjän kiinipanija.

 

SKVR XI / 2613. Perho. Linna n. 12. -24.

Ensimäinen enkeli, Toinen tonkeli, Kolmas konttipää, Neljäs nenätön Jussi, 5 Viides Vipulan Vappu. Kuudes kultanuppi.

 

SKVR XI / 2614. Perho. Linna n. 13. -34.

Ensimäinen enkeh, Toinen tonkeli, Kolmas konkeli, Neljäs neitsykäinen, 5 Viides viikunapuu, Kuudes kultanuppi, Seitsemäs sepän emäntä, Kahdeksas kanan jalka, Yhdeksäs yty poski, 10 Kymmenes kyttyrä.

 

SKVR XI / 2617. Perho. Linna n. 14. -24.

Kello yks', muna kyps'. " kaks', kanan laps'. " kolme, konin polvi. " neljä, neulomaan. 5 " viis, vitomaan. " kuus, kutomaan. " seitsemäs, seppään. " kahdeksas, kapusta pataan. " yhdeksäs, yrttitarhaan. 10 " kymmenes, kylästä kotiin. " yhdestoista, ylösnousemus.

 

SKVR XI / 2619. Perho. Linna n. 16. -24.

Kello yks', muna kyps'. " kaks', kanan laps'. " kolme, konin polvi. " neljä, neulomaan. 5 " viis, viikate pajaan. " kuus, kutomaan. " seitsemäs, seppä pajaan. " kahdeksas, kaikki valmiit. " yhdeksäs, kaikki yhdessä. 10 " kymmenes, kyntämään. " yhdestoista, ylösnousemus.

 

SKVR XI / 2631. Perho. Linna n. 17. -24.

Mikä yks'? Sinä siinä. " kaks'? Kaksi silmää päässä. " kolme? Kolme jalkaa pannulla. " neljä? Neljä nisää lehmällä. 5 " viis'? Viisi sormea käessä. " kuus'? Kuus reikää hevosenkengässä, " seitsemän? Seitsemän tähteä Otavassa. " kahdeksas? Kahdeksan vyötä tynnyrissä. Mikä yhdeksäs? Yhdeksän kertaa läpätään. 10 " kymmenes? Kymmenen käskyä laissa.

 

SKVR XI / 2667. Perho. Linna n. 24. -24.

Jussi julma järvessä, Kova silmä korvessa, Meni hakemaan kapustapuun, Löysi konin reisiluun, 5 Teki siitä kapustapuun.

 

SKVR XI / 2668. Perho. Linna n. 25. -24.

Jussi julma järvessä, Kova silmä korvessa, Teki tielle pyydyksen, Sai satasarvisen jäneksen. 5 Kesän sitte kinkkuja keitteli, Talven kankkuja kaversi.

 

SKVR XI / 2669. Perho. Linna n. 42. -24.

Jussia pussissa punnittiin, Katajan oksalla kannetiin, Kirkko maahan heitettiin, Penkin alle peitettiin.

 

SKVR XI / 2670. Veteli. Aspelin J. R, Suomi II 8, s. 8. -1870.

Jussi juutas juustot söi, Kissi parka piiskattihin!

 

SKVR XI / 2671. Perho. Linna n. 73. -24.

Kalle kauhia poika, Varasti vangilta voita Vietiin Vaasan saunaan, Lyötiin pöksyistä naulaan.

 

SKVR XI / 2672. Perho. Linna n. 44. -24.

Meijän Maijan mallassäkki Lepäa pitkin penkkiä, Toinen jalka lenkissä Ja toinen vetää lenkkiä.

 

SKVR XI / 2696. Veteli. Aspelin J. R, Suomi II 8, s. 8. -1870.

Kutti kutti, kuiva juusto, Parempi on maitoleipä!

 

 

Peukaloputti (sormiloruja)

SKVR XI / 516. Halsua. Luukko F. A, n. 195. -32.

Peukalopukki, Tuomentukki, Oltermanni, Kultaralli, 5 Pikkulipi, Töpsis.

 

SKVR XI / 517. Halsua. Luukko F. A, n. 196. -32.

Pikkulipi, Kultamarja, Liinapöytä, Lonkistanko, 5 Peukalopukki, Töpsis.

 

SKVR XI / 518. Ullava. Luukko F. A, n. 219. -32.

Sormiluku. Pikkulipi, Kultamarja, Lonstanko, Tuomentöpö, 5 Töpsis.

 

SKVR XI / 2686. Perho. Linna n. 37 a. -24.

Peukalopukki, Suomentukki, Ongermanni, Pikkukulta, 5 Prilli.

 

SKVR XI / 2687. Perho. Linna n. 37 b. -24.

Töpsis, Pöytäliina, Longerstanko, Liinahäntä, 5 Pikkulipi.

 

SKVR XI / 2688. Perho. Linna n. 38 a. -24.

Kirpuntappaja, Voinlappaja, Piki-Pietari, Kynnenalunen, 5 Vaivanenpoika.

 

SKVR XI / 2689. Perho. Linna n. 38 b. -24.

Peukalopukki, Tuomentukki, Lankomanni, Tultaralli, 5 Pikkulipi.

 

SKVR XI / 2690. Perho. Linna n. 39. -24.

Muurain, Mansikka, Onsikka, Niinipöytä, 5 Pikkulilli

 

 

Eläinlorut

SKVR XI / 304. Lestij. Vuorela T, n. 19. -32.

Hiiren loru. Hiiri lähti hiihtämään, Lyhytjalka lykkimään. Mihinkäs meet? Tänne meen puun juurelle.

 

SKVR XI / 305. Lestij. Vuorela T, n. 28. -32.

Jäniksen luku. Pupu pupu, poikaseni, Älä mene palomaalle: Sielä vita vitasee, Kova onni kopasee, 5 Pyssymies pyllistää!

 

SKVR XI / 315. Ullava. Luukko F. A, n. 212. -32.

Kissa kiitellen elää, Katinpoika kaunistellen, Koira päätä silitellen, Varpusraukka valitellen, 5 Myrskyn tuiman tuprutessa.

 

SKVR XI / 335. Halsua. Vuorela T, n. 104. -32.

Kukko puurua keitti, Kana maitua lämmitti, Pikkulintu lusikan toi, Västäräkki voin suolas, 5 Punalintu puita kanto, Sorsa soitti kanteletta.

 

SKVR XI / 336. Halsua. Vuorela T, n. 83. -32.

Kurluikkis - - Kukko puurua keitti, Kana maitua lämmittää, Pikkulintu lusikoita lukee.

 

SKVR XI / 2611. Veteli. Aspelin J. R, Suomi II 8, s. 6-7. -1870.

Mika voileivän akkunalta vei? Hiiri. Mih'kä se sen vei? Ilmolan aitan alle. 5 Mikä sen aitan? Tuli poltti. Mikä sen tulen? Vesi sammutti. Mikä sen veren? 10 Härkä ryyppäs. Mikä sen härän#1? Puukko tappo. Mikä sen puukon? Seppä tako. 15 Mikä sen sepän? Tauti tappo. Mikä sen taurin? Meni ikkunasta#1 ulos Että vilahti. 20 Joka tämän erän perästä puhun eli nauraa, Niin kortteli kummastaki korvasta verta! ?#1 Vetelin puheenparressa: härän - härjän; ikkuna - klasi. - Mp:ja.

 

 

Muita lasten loruja

SKVR XI / 348. Veteli. Salmela Alfred, n. 40. -14.

Triit treit, Trammen pappi, Hiekka tiellä, miekka vyöllä, Morsian istuu marraskuussa, Hiekka pellon veräjän suussa.

 

SKVR XI / 349. Halsua. Vuorela T, n. 77. -32.

Riit raat, Rannan pappi, Kirkkotiellä, miekkamiellä, Morsian istuu marraskuussa, Hiekkapellon veräjänsuussa.

 

SKVR XI /353. Kälviä. Järvi Hanna, n. 32. -11.

Soi soi, sorapilli! Mutta jos et soi, Niin minä panen kiven alle kitumaan Ja pajan alle parkumaan. 5 Mutta jos soit, Niin minä leivon lämpimän kakun Ja panen leiviskän voita päälle.

 

SKVR XI / 390. Halsua. Luukko F. A, n. 192. -32.

Pom pom, pokero, Mitä sulla pokerossa? Kappa hiiren hernehiä, Ruunan kuorma ruumenia, 5 Kylän kuoppa naurihia.

 

 

Piilosluvut tai hippasilla

SKVR XI / 428. Kaustinen. Vuorela T, n. 149. -32.

Piilosluku. Impuli pimpuli, paimenpoika, Tuohen nokka, veneen kokka, Pikku poika pukkis, pois!

 

SKVR XI / 431. Perho? Paulaharju S, Suomenselän vieriltä, s. 207. -1930.

"Mikä tässä?" "Koanpata!" vastattiin. "Mitä tässä keitetään?" "Isännälle ja emännälle riisryynipuuroa." 5 "Mitäs minulle?" "Kissan kuumaa ruikkua!" "Mikäs lusikaksi?" "Haukka-Aapan rupikäppi! Pää tervatynnyriin! 10 Ota kiinni, jos saat!"

 

SKVR XI / 438. Halsua. Vuorela T, n. 80. -32.

Piilosluku. Yks toks, toron voron, Viu vau, villen tillen, Karvasäkki myllyn päällä, Musta Maija myllyn takana, 5 Puh!

 

SKVR XI / 2657. Perho. Linna n. 49. -34.

Nikkis nakkis naulastooliin, Satulat selkään, Saappaat jalkaan. Meirän teirän pienet kanan pojat 5 Menivät kerran herrastaloon latoon, Tekivät siellä paljon pahaa. Kiiskasi koukkuun, Koira haukku loukkuun, Että koivet kolahti. Piilosilla alottaessa lapset hokevat

 

 

Käärmeen sanat

SKVR XI / 1439. Perho. Taittonen, Mustakirja, s. 11. Suomi IV 6. -1908.

Madon sanat. O sinä Perna Perkelestä sinä Satanan Salacka- Nouse Töitäs Tunnusta- man pahojas parantaman 5 rotos makas Kallijolla Kiwe- llä ala perällä Maalla Lieh- umtto malla sinun kaulas sir- kan caula kelda caula keicut- teli puun Juret pujetteli [kan-] 10 non juret caiveli Tuoh[i tötte-] rö Kotis Laho kanto Kar[tan-] os Willa suus willa pääs willa wisi Hammastas wi[l-] lapa jtekkin olet

 

SKVR XI / 1443. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 3. -80.

Joonas Torppa, synt. 29. II.1806. Kuullut loitsut Valkianojan Juholta Sievissä. Kyyn sanat. Johan minä silloin sulle sanoin, Kun minä kynsin kyytä lypsin, Käsin kärmettä pitelin, Mato musta, kyy punanen, 5 Toukka tuonen karvanen; Jos sa panet vethen, Vesi viepi ijäks; Jos sa panet tulhen, Tuli kaikki polttaa. 10 Tulet tulee melemään, Lienes lakkimhan, Sinä saatanan sikiö#1. ?#1 Säejako välimerkkeineen mp:jan.

 

SKVR XI / 1444. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 16. -80.

Joonas Torppa, synt. 29. II. 1806. Käärmeen-pisto-sanat. O sinä perna perkele, Saatanan salakka, Tule työs tuntemaan, Pahas parantamaan. 5 Hyvä oli, koira, ettäs purit, Parein vielä, ettäs nuolisit. Rotos makas kalliolla, Käänty viimen kärmeheksi. Sanoi: 10 Raippa raunion alainen, Pinon pitkä vierinen, Läpi aitain menijä, Puujuuren pujottelija, Kannon juuren kaivaja. 15 Kuola konnan suusta juoksi, Kina kathen kidasta; Tule työsi tuntemahan, Pahasi parantamahan.

 

SKVR XI / 1445. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 20. -80.

Erkki Vesisenaho, 54 v. Kuultu Perhossa Juho Kukkopurolta. Madon-suola-lu'ut. Konna nukku kalliolla, Kuola juoksi konnan suusta, Kina ilkiän kidasta. Kivikoppelissa, 5 Lahokanto kartanossa. Jos se on paha, niin parakhon. Lepän lehti, lemmon lehti, Tuonen juuri turpukhon, Vaan ei ihmisen#1 iho. ?#1 Suluissa: eläimen.

 

SKVR XI / 1446. Lestijärvi. Krohn n. 523. -84.

Remes. Heikki Möttönen, 18 v. Mato musta maanalainen Nosti nokkansa nojesta, Kynsi päänsä tunkiosta.

 

SKVR XI / 1448. Kälviä. Reinholm XI 266. -51.

Käärmen sanat. Häijy nukku kalliolla Ylös suin, alas päin, Kuola juoksi konnan suusta, Kino ilkiän kiasta; 5 Johon Herra hengen loi, Jesus kielen, Maaria mielen, Läpi mättähän menemähän, Puun juuret pujettelemahan. Mu'an karva, naulan karva, 10 Taikka karva kanervan karva, Pajun karva, pahin(?)#1 karva, Luulit puuta purrehes', Pajun juurta pannehes'. Eläin kapehen karva, 15 Ihmisen ihon karva, Tuonne mä sinun lähetän Vuorehen valantahesen, Mäkihin alaperihin, Kiven kiiltävän sisähän, 20 Juurihin pajun punaisen. ?#1 Kysymysmerkki Reinholmin panema

 

SKVR XI / 1449. Toholampi#1. Wichmann Y, n. 1. Suomi III 6, s. 21. -1893.

Loihtuluku kä?rmehem_puremaha?. Häiju nukku kalliolla Ülös suin, alas pä?, Kuola juoksi konna? su?sta Kino ilikiä?_kijasta, 5 Jolleh_Herra he??el?_loi, Je?sus kielem_Maria miel?, Läpi mättähäm_meneh?, Pu?j?_ju?rem_pujotteleh?; Muja?_karva, männü?_karva, 10 Taikakarva, kanervakarva, Paju?_karva, pahi?_karva, Lu?lip_pu?ta purrehesi, Pajuj?_ju?rta pannehesi, Va?m_panit, ilikiä, kapehe?_karva?#2, 15 (Eli: - - - ihimisen_iho?#3,) Tuonnem_ma sul?_lähetä?, Vuorihiv?_valantehis?, Mäkihiv?_valaperih?, Ki?ltävä?_kiv? sisälle?, 20 Ju?rehem_pajum_punas?. ?#1 Sekä Kannus ja Himanka.?#2 Kun purema tark. eläintä, 3 ihmistä.

 

SKVR XI / 1451. Veteli? Topelius Z, 1222 a. 13. 2. -Ennen 20.

Maon loihtu. Sala mato maasta nousi, Salan#1 liekki nielläxesi; Vesi mato veestä nousi, Ween vaha niellaxesi; 5 Kiiras mato maasta noisi, Kiiras kiiraillaxes; Turvu ite turpunen, Paru ite parkunen Tekemässäs pahassas, 10 Luomassas kykkyrässäs; Ihostas ihmis raukan Kul⌈oin⌉#2 emon kapeen Kulon karva, kanevan karva, Tuo kaunis kanevan karva, 15 Joka meni kulaillen kulokossa, Helaillen heinikossa, Läpi mättään mänee, Puun juuren pujottelee, Kannon juuren kaivelee, 20 Kiven juuren kiertelee; Kyröläsen k-vän tuppi, Paholaisen#3 paian kaulus, Sulaa voihi sulattaisa, Rasva räyvyteltäissä.#4 ?#1 n sanan lopussa on myöh. lisätty.?#2 Puolihakasissa olevaa kohtaa on korjailtu; sekä alkumuoto että korjattu muoto epäselvät.?#3 Sanan voi lukea myös: Pakolaisen.?#4 Tämän sanan edellä on yli viivattuna: räyteltäissä.

 

SKVR XI / 1452. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 2. -80.

Joonas Torppa, synt. 29. II. 1806. Salamadon sanat. Salamato maasta nousi, Salaliekka, laina laks; Kiurumato maasta nousi, Kiuruliekka, kiuru laakka, 5 Suon karva, metän karva, Kaiken ilman kanervan karva.

 

SKVR XI / 1453. Toholampi. Reinholm XI 264. -51.

Tulimadon sanat. Mato hyvä, mato paha, Hyvin teit, ettäs panit, Viellä paremmin, ettäs parannat; Kurkkuhus kipus' vihat, 5 Hampahihis' haavasi jäljet! Pyhän Hengen lämmin löyly, Maarian makia maito Kipuihin voitehoksi, Haavoihin parantehiksi. 10 Tuonne mä sinun j.n.e.

 

 

Valkian sanat

SKVR XI / 1816. Perho. Taittonen, Mustakirja, s. 19. Suomi IV 6. -1908.v?

Valkijan Sanat. Taijan Minä Tulenlamoroa kalen kiecotella Panen Tulen Tupp eni kälen Kenkäni Juoskon: nyd Tulinen kettu Syömä 5 än Tulen kipuwa Pannun lientä Lackiman Tulin Mi uä tulta Tiinex Panulaista kattoman Hyinen ucko Jä inen Acka Hyistä kelckaa. 10 wetää Jään Alaista Järh- yttää Jäätä Järkäle käissä vielä Kalma Camarissa Jo nkas Tunned Poltta vax i Sitä Hyillä Hyillä- 15 Hyillä Hy hyttele Sekä- Jäillä Jähyttele:v

 

SKVR XI / 1818. Lestijärvi. Krohn 524. -84.

Remes. Heikki Möttönen, 13 v. Valkiainen Luojan luoma, Suku Herran synnyttämä, Elä polta poikiasi, Eläkä turmele tekemiäsi.

 

 

Löyly-sanat

SKVR XI / 1837. Toholampi#1. Wichmann Y, n. 2. Suomi III 6, s. 22. -1893.

Lämpümäl?_luvut. Löülü kulta, lämmi?_kulta, Ha?va oj_jalasani, Ei o?l_löülül?_löütämistä, Lämpümäl?_lävistämistä; 5 Vi?ennesä hirresä ol?_löülül?_löütämüs, Vi?ennesä lämpümäl?_lävistüs. ?#1 Sekä Kannus ja Himanka, n.s. Lestijoen murrealue

 

SKVR XI / 1838. Lohtaja. Reinholm XI 263. -51.

Löyly-sanat. Rauvan haava käessäni, Ei ole löylyn löytämistä, Eikä lämpimän läpöttämistä.

 

 

Tulehduksen sanat

SKVR XI / 554. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 22. -89?

E. Vesisenaho, 54 v. Kuullut Perhossa Juho Kukkopurolta. Tulehduksen sanat. Jos sinuss' on ruumiin kalma, Ruumiin kalma kadokhon; Jos sinuss' on moan kalma, Moan kalma kadokhon; 5 Jos sinuss' on veen kalma, Veen kalma kadokhon; Jos sinuss' on miehen kalma, Miehen kalma kadokhon; Jos sinuss' on akan kalma, 10 Akan kalma kadokhon; Jos sinuss' on pojan kalma, Pojan kalma kadokhon; Jos sinuss' on tytön kalma, Tytön kalma kadokhon.

 

SKVR XI / 591. Veteli. Koskimies n. 255. -?

Kun paisetta piti äidyltämän, sanottiin: Mitäs tänne yksin tulet, Mahoit tulla kaksin kolmin. Tänäin kuin kirppu, Huomenna kuin nyrkki, 5 Toissa päivänä kuin kirkko, Kolmantena kuin koko kaupunt. Kipua kinnittäkö, Vaivoja vahvistako.

 

SKVR XI / 592. Veteli. Salmela Alfred, n. 36. -14.

Jos on kipiä, niin kivistäkhön, Jos on paha, niin pakottakhon, Kasvakohon rupi alle, Nahka päälle, 5 Kannu verta ja märkää, Yhdeksän unetonta yötä

 

 

Puun sanat

SKVR XI / 1882. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., n. V 12. -80.

Joonas Torppa, synt. 29. II. 1806. Puun vihat. Puu puhdas, Jumalan luoma, Vesa Jesuksen vetämä, Kaste Herran kasvattama, Synnyikkö maanantaina, 5 Tiistaina, keskiviikkona, Tuorstaina, perjantaina, Lauvantaina, Eli suurra sunnuntaina? Jos lehti-puu pahan teki, 10 Hako-puu paransi. Jos hako-puu pahan teki, Lehti-puu paransi. Pihlaja on pirun luoma, Leppä lemmon tekemä. 15 Kataja katalan luoma, Ei ole mettä oksissasi.

 

SKVR XI / 1884. Kannus. Vihko Z, n. 5. -?

Puun sanat.#1 Puu puhas, Jumalan luoma, Vesa Jesuksen vetämä. Visko kivi vihais, Ala paasi pahais. 5 Puun juuret punottakon, Koivu-juuret kohotkoon, Lepä juuret lietyköön, Karva kavoin tekijä; Lehti-puu pahoin tekeepi, 10 Hakopuu kohitteleepi; Hakopuu kohitteleepi, Lehtipuu pahoin tekeepi.

 

 

Venäläinen verikoira

SKVR XI / 262. Perho? Paulaharju S, Suomenselän vierillä, s. 41. -1930.

Venäläinen verikoira Tappoi isän, tappoi äitin, Aikoi vielä minutkin tappaa. Minä pääsin päistärihin, 5 Päistäret tulehen syttyi - -

 

SKVR XI / 263. Veteli. Salmela Alfred, n. 41. -14.

Venäläinen verikoira Tappoi isän, tappoi äidin, Tappoi viisi veljeäni, Lasta kuusi kummiltani, 5 Poikaa seitsemän sedältä, Aikoipa tappaa minunkin. Minä pakoon päistärkokhon, Päistärkokhon tulta tippu, Minä airalle kamahin. 10 Aita kaatu kahen puolen, Minä kuusikhon kupsaahan. Kuusikko kuureks muruks, Seittemäks seiphääks, Kaheksas kappalheeks. 15 Minä kangasta karsihan. Kangas mulle käpin antoi, Käppi minun tielle toi, Tie minun taloon vei, Jossa näin emännän leipovan, 20 Tyttären taputtelevan, Miniän silittelevän. Miniä mulle kakun kainalohon. Minä kakun kalamiehelle, Kalamies mulle kaloja; 25 Minä kalat riihimiehelle, Riihimies mulle jyviä; Minä jyvät sialle, Sika mulle puolen kinkustansa; Minä kinkun marjamiehelle, 30 Marjamies mulle marjoja; Minä marjat suutarille, Suutari mulle mustat kengät; Minä kengät koppelolle, Koppelo mulle siivet antoi, 35 Joilla lensin Saksan maalle, Tapasin siellä uuden talon, Jossa oli sivuseinät sirkan luista, Periseinä peuran luista, Oviseinä orhin luista, 40 Takkaseinä tamman luista, Katto kullalla kuvattu, Rahi raurasta rakettu, Pöytä hopealla hovattu.

 

SKVR XI / 264. Veteli. Kotiseudun Toimitus, n. 1. -13.

Räyrinki. Alfred Salmela. Runo Isonvihan ajoilta Pohjanmaalla. Venäläinen verikoira Tappoi isän, tappoi äidin, Tappoi viisi veljeäni, Kuusi lasta kummiltani, 5 Kaikki seitsemän sedältä, Tahtoi tappaa minunkin. Minä pääsin päistärikköön, Päistärikköön tulta tippui. Minä aidalle kamahdin, 10 Aita kaatui kahden puolen. Jopa pääsin kuusikkohon, Kuusikko mulle kepin antoi, Keppi minun tielle toi, Tie taasen taloon vei. 15 Oli emäntä leipomassa, Tytär pullaa taputtamassa, Miniä sitä silittämässä; Teki tytär kakun kainalooni, Minä kakun kalamiehelle; 20 Kalamies mullen kaloja antoi, Minä kalat riihimiehelle; Riihimies mulle jyviä, Minä jyvät porsahalle; Porsas mullen puolen kyljestänsä, 25 Minä kyljen koiralle; Koira mulle haukkui oravan, Minä oravan sepälle; Seppä mulle viikatteen takoi, Jolla niitin niittujani, 30 Räiskin puron rantojani. Tulipa tuuli pohjoisesta, Alku ilma etelästä, Veipä heinäni vetehen. Hain heinät pässille, 35 Pässi mulle puolen villastansa; Minä villat papille, Pappi mulle paitavaatteen; Minä paitavaatteen vaivaisille, Vaivaiset mulle kost' Jumala; 40 Minä kost' Jumalan kokolle, Kokko mulle siivet antoi Yli meren mennäkseni, Saksan maalle tullakseni. Siellä löysin uuden talon: 45 Oli takka seinä tammanluista, Ovi seinä orhin luista, Perä seinä peuran luista, Sivuseinät sirkan luista, Lattia lampaan luista, 50 Katto kullalla kuvattu, Rahi rauoista rakettu, Pöytä hopealla hovattu.

 

SKVR XI / 265. Lohtaja. Reinholm XII 16 b. -?

Venäläinen verikoira#1, Tappo isän(s), t[appo] äitin(s), Tahtopa minunki tappaa, Minä menin aijalle pakkoon, 5 Aitan kaatu kankahalle#2; Kangas minulle sauvan anto, Minä sauvan akkaselle; Akka minulle kakun leipo, Minä kakun kalamiehell'; 10 Kalamies minull' kaloja, Minä kalat riihimiehell'; Riihimies minulle jyviä anto, Minä jyvät posson#3 suuhu; Possu minulle puolen kylkiänsä 15 Yli meren mennäksehen, Tänne puolen#4 tullaksens'. ?#1 kk:ssa on otsikkona: Kuoharin sanat.?#2 Aitani maaha kaatu : A. k. k.?#3 Jälkim. o:n päällä on u.?#4 Suluissa: T:lle puolell'.

 

SKVR XI / 2601. Veteli. Aspelin J. R, Suomi II 8, s. 6. -1870.

Venäläinen verikoira Tappo isän, tappo äitin, Tappo kummin kuusi lasta, Aikopa minunki tappaa, 5 Minä hyppäsin airalle j.n.e.

 

 

Veren seisitussanat

SKVR XI / 1756. Perho. Taittonen, Mustakirja, s. 12. Suomi IV 6. -1908.

Weren pidätys Sanat. a. Eipä nyt maito maha Jouda verj lyris tiu[u] Kumahan parembi verj sisällä alla 5 kalvon kaunihim man Weren Pidätys Sanat. b. Tule Hisi Helwetistä perke litten pää Kuningas tuo [kat]tila Tullesas Jolla wer [tä] Keitetähän Hitolan 5 [ko]dan edesä.

 

SKVR XI / 1757. Perho. Taittonen, Mustakirja, s. 20. Suomi IV 6. -1908.

Weren. Seisotus. Sanat. Seiso wei Tysty Weri Tysty Ennen tyrmän Ko ski Joki jortanijn Punehtui. Punehti Meri punanen K 5 usa Christus Ristittin K. aicki Waltijas kastettin.: Seiso Nijn kuijn se M. ies Helvetisä seiso Jok a oikein Tietä Wärin wa 10 nno Tule hisi Helvetistä. Perkelitten Pää Kuning as tuo Cattila Tullesas. Jolla werta keitetähän I so honga Härkimex Iso. 15 Hisi hiero han . . .

 

SKVR XI / 1758. Perho. Taittonen, Mustakirja, s. 21. Suomi IV 6. -1908.

Toinen Kuiwa Curcu Pohialainen: Juomari Joen Taka tule Suta sulkemahan Kita Ahdis- taman ilman Maidon mahan 5 wuotamata Hurmehen hurah taman ei pä Maito mahan jo uda Weri Tyris tiuckumaha n Parempi on weri sisällä. alla kalwon Kaunihimman O 10 ota silmiltäs Tuckehexi tu- iman Paikan Paikaxsi Pahalle werele pane turwas Tuckehexsi Pasi Paikaxsi Pahalle Weri S eiso Kuin Mieecka heinä Mere 15 sä Sawi heinä Sammalesa S awinen Jordanin Joki.v

 

SKVR XI / 1759. Perho. Taittonen, Mustakirja, s. 24. Suomi IV 6. -1908.

Veren pidätys Sanat. Tysty verj Seiso verj tysty Ennen Tyrnan koski Joki Jordanin punehtui punehtui 5 Merj punanen kusa Khristus Ristittin kaickj valdjas kastettin seiso nijn kuin Se mies Helvetisä joka ojkein 10 tiesi ja värin vanno. Alareunassa on punaisella musteella: Klockaren Eksdet.v

 

SKVR XI / 1761. Perho. Paulaharju S, n. 8133. -28.v?

Mylly-Matti. Veren luku. Mehiläinen, pieni lintu, Toinen siipi merta piirti, Toinen taivasta, tavotti. - - Seiso veri, tyysty veri, 5 Seisohan ennen Punanen meri!v

 

SKVR XI / 1763. Veteli. Koskimies n. 297. -?

Veren sanat. Tyysty veri, seiso veri, Seiso niinkuin seitsemän Lautamiestä helvetissä, Jotka oikein tiesivät ja 5 Väärin tuomitsivat. Seiso niinkuin Punainen meri Mooseksen aikana. Seiso niinkuin Jordanin virta, Jossa Jesus kastettihin! 10 Jos et seiso, Niin seiso sen tuhannen - - sisällä kiehuvassa kattilassa.

 

SKVR XI / 1764. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 4. -80.

Joonas Torppa, synt. 29. II. 1806. Veren-vuodatus-sanat. Veri veitikasta juoksi, Hurma poiasta hupatti. Neityä Maaria, rakas emo, Tule tänne tarvittaissa, 5 Leikkaa lihanen limppu Oikiasta olkapäästä, Vasemmasta kantapäästä, Tukkeeksi tuhman reiän, Paikaksi pahan veräjän. 10 Neittyä Maaria, rakas emo, Sido silkki-rihmalla, Paina palmikollas, Veren maahan vuotamata, Pisarhen tipahtamata. 15 Umpi-lukko, ilman rinta, Taka-salpa, Väänämöinen, Vedä santa salmen suuhun, Hiekka keskelle hivahuta.

 

SKVR XI / 1766. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 21. -80.

Erkki Vesisenaho, 54 v. Kuultu Perhossa Juho Kukkopurolta. Veren seisaus-sanat. Seiso veri, tyysty veri, Tyysty ennen Tyrnän koskia[!] Täst' on joki Jortankin, Kussa Kristus ristithin, 5 Kaikkivaltias kastethin. Seiso niinkuin se vaimo, joka Pitkän-perjantain huomelta Helvetin portilla voita kirnus.

 

 

Muita loitsuntoja

SKVR XI / 584. Veteli. Koskimies n. 256.

Kun varas pannaan tavaraa takaisin tuomaan, niin lausutaan: Sinä varas vaivattava, Hirmusesti hiritettävä, Tuo se tavara takasin, Jonka salaa saanut olet, 5 Väärin vienyt vierahalta, Eli minä panen sinut Paaen alla parkumaan, Kiven alle kirkumaan, Kalkuamaan kapuloita#1 10 Niinkuin kahlekoira. ?#1 Suluissa : = gnaga.

 

SKVR XI / 603. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 1. -80.

Joonas Torppa, synt. 29. II. 1806. Nostetaan lakkia ja pyyhkäistään päätä. Tule Jumala, tule Jesus, Tänne tarvittaissa, Rauhaa rakentamaan, Terveyttä tekemään, 5 Emän tuoma ruumiissa#1. Salli liian liikkua, Vuorten vapista, Maan perustusten jätistä! Näinpä minut suuret noidat 10 Olis luullu kuolevan, Pellolle peräti maatunheks, Vaan itse kuolkhon noiat nuolilhen, Velhot veitsirautoihinsa. Enpä minä omalla suulla puhukkaan, 15 Vaan Herran hengellä läyköttelen, Puhun puhthalla Jumalan suulla, Vaikka vaikon poika. Jos sin'oot maasta tullut, Maahan sinun pitää maatua. 20 Jos sin'oot tullut vedestä, Vetehen sinun pitää. Jos sin'oot ilmasta tullut, Ilmhan sinä jälhen liepetät. Sitte sanoo: Sinä saatanan sikiö, 25 Murha muuta kartanos, Isäntäs iltaselle, Emäntäs einhelle, Muiden kansan murkinoille. Nenä lemmon leikattihin 30 Rautasen rahin nenässä, Petäjäisen pöydän päässä. Oli mulla hurtta hurmelossa, Joka tuli tuonelasta Syömhän kylän kirot, 35 Kylän noidat nokkimahan. Oli mulla sotakäppi kiiltävä, Jolla minä poistin poikin luoman Linnun lentämättömhän, Koiran haukkumattomhan, 40 Päivän paistamattomhan. ?#1 Kk:ssa on piste edellisen säkeen (4. säe) lopussa. Toimittaja ymmärtää luvun sanoman näin.

 

SKVR XI / 861. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 6. -99.

Joonas Torppa, synt. 29. II. 1806. Koin sanat. Koi kulki tietä myöden, Tuli Kristus vasthan. Kysyi: Koi, mihinkäs menet? Tuonne toishen talhon. 5 Mitä sinne tekehän? Luuta syömhän, Veren toukkina tiputan, Lihan mädätän. Kristus sanoi: 10 En sinua sinne laske; Tuonne sinun manoan Rutjan rumhan koskhen, Kuolletten kuophan, Kadonnetten kartanhon; 15 Siel' on luutonta lihaa, Suonetonta pohkiata Syyä syölhän miehen, Haukata halullisen. Tuonne minä sinun manoan, 20 Kiven alle kiljumahan, Pann⌈u⌉n alle parkumahan Siksi ilmoseksi ijäksi.

 

SKVR XI / 862. Toholampi. Reinholm XI 265. -?

Koin sanat (Qvesan). Koi se käypi tietä myöden, Jesns tuli vastahan. Kysyy: "Mihingäs menet, koisi konna?" 5 "Tuonne menen nuoren luita ruhtomahan, Jäseniä särkemähän." Älä ruhdo nuoren luita, Älä särje jäseniä! Tuonne minä sinun

 

SKVR XI / 865. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 15. -80.

Joonas Torppa, synt. 29. II. 1806. Lapsen synnyttämis-sanat. O paarmen paras, astu alas, Päästä pieni sorminen pihalle. Ota lohen pyrstöstä punasta, Matehelta maljakkata, 5 Kiiskiseltä kinoa. Näitä aineita annetaan vedessä.

 

SKVR XI / 954. Veteli. Vaasan Suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 11. -80.

Joonas Torppa, synt. 29. II. 1806. Painaisen laulu. Yön tyttö, hämärän neiti, Eli paha painahainen, Tulekko sinä tänne? Täällä sinä luilla ruoskithan, 5 Piesthän pää kasvoilla. Vai meekkö hiisi helvethis, Perkele perikathos, Ettet sieltä selvene Kuun kumottamatta, 10 Päivän päästämättä. Paanko painhaisen kiinni Helvetin portin ovelle? Siellä sinun istua täytyy.

 

SKVR XI / 1000. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 13. -80.

Joonas Torppa, synt. 29. II. 1806. Pistoksen sanat. Sepä seppä takua taputteli Pajassa katottomassa, Ilman ikkunata. Kolme oli poikaa pahalla: 5 Yksi oli ruho, toinen rampa, Kolmas oli verisokia. Ruho nuolia teki, Rampa varsia valo, Ampui verisokia, 10 Ampui tuonne nuolensa, Alle ilman aiattoman, Päälle pilven pilkkasyrjän. Tuosta tuska tuli, Vaiva ja iso valitus. 15 Eip' ollu metässä Nelijalan kulkevaa, Joka ei tullu kahtomahan Valitusta Väänämöisen. Eipä ollu meressä 20 Evin kuusin kulkevaa, Joka ei tullu kahtomahan Valitusta Väänämöisen. Ite meren emäntä Rinnoin ruoholle rysähti, 25 Sylin maahan sylkysi, Hampain vesi-hakohon. Van#1 tuli neito taivahalta, Jolla oli suoloja säkissä, Rautasessa rasiassa, 30 Vielä maitoa makeata Sonnenpään mentävässä pikarissa: Heti helpponi kipeys, Vaikkeni iso valitus. Mehiläinen ilman rinta, 35 Nouda mettä, kanna vettä Kipeille voiteheksi, Haavoille hauteheksi. Ammu tuonne nuoliasi Vuorihin teräksisihin. 40 Ammu tuonne nuolesi Laaja-lainetten välihin. ?#1 Van = vaan. - Mp:ja.

 

SKVR XI / 1179. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 7. -99.

Joonas Torppa, synt. 29 II. 1806. Ähyn sanat. Ähky poika ähmeröinen, Toinen poika tohmeroinen, Sysipuista synnytetty, Tehty äimän kärkösistä. 5 Otan minä kokolta kourat, Linnulta lihan-pitimet, Haukalta haaruttimet, Jolla minä puskut puserran, Taitan tanin nuolet, 10 Ammun ähvyn taivahalle. Hio hiien pernan päätä, Hiien maksoissa matele, Älä emon tuoma ruumihissa.

 

SKVR XI / 1254. Veteli. Oksanen J. G, n. 9. -92.

Niko Stoffer, 69 v., synt. Rautalammin pit. Kärkkälänkylässä. Ampiaisen sanat. Kivosen, kavosen poika, Älä pistä piikilläsi, Äläkä tunge nuolellasi, Pistä piikkis ketoon, 5 Kannuksesi kallioon, Tunge tulen punasen kulkkuun.

 

SKVR XI / 1535. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 17. -80.

Joonas Torppa, synt. 29. II. 1806. Hiveltymisen sanat. Hivelty hevosen jalka Kivisellä kirkkotiellä; Neihtyä Maaria maahan rattahasta Suonia siallensa sovittahan. 5 Jost' oli lihat liuvennu, Siihen hän lihat liitti. Liha luiks, Suonet sialhen sovitti, Liha luiks, suonet päiks, 10 Hopia luien lomhan.

 

SKVR XI / 1605. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 14. -80.

Joonas Torppa, synt. 29. II. 1806. Rauan sanat. Voipa sinua, rauta raukka, Voipa sinua, koito kuona, Ethän silloin suuri ollu, Ku suosta sotkittihin, 5 Vedestä vellottihin. Et ollu kovin koria. Hyvä, koira oli, ettäs purit, Parei viela, ettäs nuolisit.

 

SKVR XI / 1817. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 8. -80.

Joonas Torppa, synt. 29. II. 1806. Tulen sanat. Jesus Punasen-meren Ylisse purjehti, Puna purhjheista tippu, Rasva raivoista rapisi. 5 Hyinen hytty, jäinen jätti; Jonka hyillä jyhytit, Sen jäillä jähytit.

 

SKVR XI / 1833. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 9. -80.

Joonas Torppa, synt. 29. II. 1806. Lämpimän sanat. Hyvä löyly, lämmin kulta, Ole voienna vialla, Ettei viat visvoille tulis, Eikä haavat happanis, 5 Piä pirtissä menos, Sanomas saunan sammalessa; Vihas vithun vihasen vaimon, Häkä huoran persheshen.

 

SKVR XI / 1913. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 10. -80.

Joonas Torppa, synt. 29. II. 1806. Pakkasen sanat. Pakkanen, pupurin poika, Illat istut ikkunalla, Aamut aidan seipähässä, Älä kylmää kynsiäni, 5 Älä päätäni palele; Tulen tungen sukkahani, Kekälehen kenkähäni. Kyllä sulla kylmäämist' on: Kylmää maita, kylmää soita, 10 Kylmää kuivia pehuja.

 

SKVR XI / 1914. Veteli. Lång n. 319. -89.

Jaakko Huusko, 53 v. Pakkasen lumoussanat. Pakkanen, puhurin poika, Elä kylmä kynsiäni, Elä palele varpaitani; Kylmä puita, kylmä muita, 5 Kylmä pitkiä kiviä!

 

SKVR XI / 1915. Perho. Paulaharju S, n. 8171. -28.

Tialankylä. Auroora Tiala, 63 v. Siikanen kun meni suuhun tai kurkkuun tai silmään, niin näin sanottiin: Siikanen sinun nimesi, Pihan rikka, pellon sonta, Kupu kultanen orava, Hyvin teit kun menit, 5 Paremp' vielä kun palasit, Suurvuori vieressäs, Synkkä salo eissäs, Pellon päällinen jumala.

 

SKVR XI / 2004. Toholampi#1. Wichmann Y, n. 3-5. Suomi III 6, s. 22-28. -1893.

[3.] Kuoharil?_loihtu. Hüi! N_?ku savine sammakor?_rato, Ni??ku tomunen tonta silimä, K-i ku?sehe? kuhahti, Risuhu? silimänsär_rikki, 5 Ha?papu?hum_pä?nsäh_halaki; V-u itkeher?_rämähti, Ku o?_kulta-k-i kuollu', Kenokaula keikahtannu'; Millä me veromma vetäsimmä, 10 Papintihunnim_maksasimma. [4.] Kuoharil?_loihtu. Hüi! Ho??an oksa, matehem_maksa, Tuorehe?_kuori, Melekiäm_merikalar?_rasva. [5.] Kuoharil?_loihtu. Pu?kko pilivistä putosi, Veriveihti taivahasta, Jolla häm_mulukkuja muteli, Katko karvakellukoita. ?#1 Sekä Kannus ja Himanka, n.s. Lestijoen murrealue

 

 

Ajankohtaan kuuluvat

SKVR XI / 29. Toholampi.#1 Wichmann, Suomi III 6, s. 21. -1893.

Jopa joutas joulu tulla?, Küll o?_küstä aitasani, Sä?ske sä?ri, pa?rmar?_reisi, Oravaisen olokapä?t, 5 Peiposem_peräpuolet, Sammako? sakarajalat.

 

SKVR XI / 2471. Veteli. Koskimies n. 228 b. -?

Lennä lennä, leppoo lintu#1, Kussa kuulet kullan äänen. Minne leppälintu lentää, Siellä asuu kulta. Sitä temppua käyttävät noin 15 vuotiaat tytöt. ?#1 Otsikon paikalla on: Pellavia likoon pannessa temppuja (laskiais.).

 

SKVR XI / 2682. Perho. Linna n. 20. -24.

Maanantaina Matti kuoli, Tiistaina tieto saatiin, Keskiviikkona kellot soivat, Torstaina torille vietiin, 5 Perjantaina pestiin, Lauantaina laulettiin, Sunnuntaina siunattiin.

 

SKVR XI / 2683. Perho. Linna n. 21. -24.

Maanantai menee maatessa, Tiistai siinä sivussa, Keskiviikko ei ole kenenkään työpäivä, Torstain työllä ei ole kukaan rikastunut, 5 Perjantai on lauantain aatto, Joka kaikki aatot oikein pitää, Se ei tee lauantainakaan mitään.

 

 

Muut aiheet

SKVR XI / 482. Perho. Paulaharju S, Suomenselän vieriltä, s. 156. -1930.

Nälkä näkyy tulevan, Meille päin menevän, Olkipetkele olalla, Survokakku kainalossa.

 

SKVR XI / 494. Lestij. Vuorela T, n. 58. -32.

Lestiläinen leivänääri, Lamppilainen kuurasääri, Lohtalainen rapahylie.

 

SKVR XI / 555. Lestijärvi. Paulaharju S, n. 8037. -29.

Matti Änäkkälä, 74 v. Murhan tarttuminen. Kun murha oli ottanut, niin Taipaleen äijä, Lestin noitamies, paranteli sitä. Se laittoi lääkkeitä, ja niillä piti voidella ja pestä ja se pesuvesi piti sitten viedä kirkkomaalle, viskata sinne ja sanoa: Mistä on sukus uupunu#1, Sinne sukus uupukoon#1; Vanha kalma kaatukoon, Kirkon kirjavan kittaan, 5 Satalauvan lappeeseen, Tervaristin tienohille, Tervahauvan hartioille. ?#1 Sama luku on teoksessa Paulaharju, Suomenselän vieriltä, s. 213; viittausnumeroilla merkityt sanat slinä kuuluvat eriävästi: suupunut, suupukoon.

 

SKVR XI / 1259. Alaveteli. Forsblom, Folktro, n. 408. -27.

Mp. Forsblom 1917. Omlagning för "jetingstottji". Den stugna kastar sitt vatten på marken, tar den fuktiga jorden och läggen på såret. Tuonen toukka, Pure puuta, Pistä paju, Mutta älä mun syntisen 5 Ihmisen iho.

 

SKVR XI / 1994. Veteli. Vaasan suom. lyseon konv., A. V. Heikkilä, n. V 18. -80.

Joonas Torppa, synt. 29. II. 1806. Hevosen laulu. Herää, herää, hevosen trenki, Tallin haltio havahda! Tuli-sukka, rauta-kenkä, Nosta maasta marhaminta, 5 Hiekasta heiluta hevosta, Että päivät käypi kampa kainalossa; Suen suulla syömhän, Karhun pershellä paskantahan

 

SKVR XI / 2495. Lohtaja (?). Reinholm XII 16 c. -51.

Tuli kokko Pohjolasta#1, Lapista laske, Oli 100 miestä siiven päällä Ja 1000 pyrstön tutkamella. ?#1 Säe on kk:ssa alleviivattu.

 

SKVR XI / 2514. Perho. Linna n. 43. -24.

Paista päivä paimenille, Älä kalanpyytäjille; Kalamies kalojansa syö, Paimen parka kuivan leivän.

SKVR XI / 2587. Perho. Linna n. 77. -24.

Nuottaa vedetään, Kaloja saadaan, Kissalle illaks', Koiralle aamuks', 5 Pahalle pojalle puoleks' päiväks'.

 

SKVR XI / 2680. Perho. Linna n. 88. -24.

Kiviahossa kivet kovat, Rajalassa rajat omat, Kalamiehellä kovat tuumat, Hokkasenahossa pellit auki, 5 Kukko-Heikillä puupellit, Järvenpäässä on ikkunat vihreät, Lautakankaalla poikain pesä, Mäntyniemellä kunnon ukko, Nopolassa musta kukko, 10 Tampparilla tampit hyppii, Lintulahdesta herrat tykkää, Oikarilla ohria myödään, Äijälässä pettua syödään. Runon tehneet nälkävuosina kuljeskelleet kerjäläiset. Kiviaho on Perhossa, kaikki muut paikat Karstulassa.